Sakkoturva?

Sattuipa silmiini Turun Sanomien artikkeli (joo, vahingossa selasin Turun Sanomia...) sakkoturvasta. Siis yritys Suomessa tarjoaa sakkoturvaa, joka vuosimaksua vastaan maksaa kaaharin sakot. Tosin sakkoja voi olla vuodessa vain 3 ja suurin maksu 115 euroa. Tosin jos henkilö ottaa 3 rikesakkoa vuodessa, on sakkoturvan riittämättömyys pieni päänsärky menetetyn ajokortin ohessa.

Tyhmähän ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Äkkiä ajatellen ei voi olla mitenkään taloudellisesti kannattavaa ostaa itselleen moista "vakuutusta". Vuosimaksu on tarjoushintana viitisen kymppiä, säästät siis vain jos tiedät saavasi vähintään yhdet (ja enintään kahdet jos haluat ajella ajokortti taskussasi) vuodessa. Kehottaako tämä ylinopeuteen? Kyllä minusta, tämä on suorastaan rikokseen kiihottamista.

Koko sakotusjärjestelmä joutaisi romukoppaan. Otetaan ennemmin käyttöön pistejärjestelmä, jossa mokailuista saa miinuspisteitä ja vuosien hyvästä käytöksestä pluspisteitä. Sitten näistä pisteistä voi käydä kauppaa mustassa pörssissä :), ostaa niitä eBay:stä tai ihan suomalaisesta huuto.net:stä...

Kaupan vapautta

Kansanedusta Mikko Alatalo kirjoitti tämän päivän aamulehdessä kaupan aukioloaikojen vapautumisesta, oikeastaan niitä vastaan. Kansanedustajan mukaan sunnuntaishoppailu tuhoaa perheitä, koska se riistää ainoan päivän jolloin perhe voi viettää rauhassa yhdessä.

Koska minulla ei ole lapsia, en osaa anoa rikkooko sunnuntaishoppailu todella perheen tervehenkistä yhdessäoloa. Sen sijaan voin sanoa työssäkäyvänä kuluttajana, että sunnuntai-aukiolo tekee minun viikonlopuistani helpompia.

En ehdi viikolla juuri kauppaan. Aiemmin, kun meillä ei ollut koiraa, tuli kaupassa käytyä usein töiden jälkeen ja pieniä ostoksia kerrallaan. Erikoiskauppoihin mentiin lauantaisin. Kun koiran kanssa päästiin johonkin rytmiin, ei viikolla ole juuri aikaa käydä kaupassa kuin ehkä pikaisesti lähikaupassa tai joskus automarketissa, jonkin muunkin asian perässä. Koira on päivät yksin, töiden jälkeen sen kanssa käydään pitkähköllä lenkillä, jolloin kello on jo melko paljon, erikoisliikkeet jo sulkeutuneet. Lisäksi ei joka ilta viitsi jättää koiraa uudestaan yksin. Tästä seuraa, että ostokset hoidamme pääasiassa viikoksi kerrallaan automarketissa, viikonloppuna jos olemme kotosalla.

Jos kaupat eivät ole sunnuntaina auki, pitää ehtiä lauantaina hoitamaan päivittäistavaraostokset (kuten ruoka), keikka johon menee helposti pari tuntia, sekä mahdolliset erikoisliikeostokset, kuten vaateostokset. Tässä menee koko lauantai, ja se on stressaavaa. Lauantaina juostaan asialista läpi nälkäisenä ja kiukkuisena, koska kunnollista ruokaa ei ehditä tekemään. Sunnuntaihin ladataa sitten kaikki odotukset vapaapäivästä ja rentoutumisesta.

Kauppojen ollessa sunnuntaisin auki asiat voi jakaa. Jotain voi hoitaa lauantaina ja jotain sunnuntaina, esimerkiksi monia vaateostoksia kiireettömämmin. Lauantaistressi on poissa. Ainakaan minulla sunnuntai-aukiolo ei ole vaikuttanut niihin paikkoihin missä käyn kaupassa. Isot ostokset automarketeissa, mutta yhtä lailla käyn keskustan kaupoissa vaateostoksilla tai muuta vastaavaa. Sunnuntaiaukiolot eivät ostoskäyttäytymistäni paikkojen suhteen muuuttaneet, vaan verkko-ostaminen.

Totta kai kaupan työntekijöiden asiat on järjestettävä. Sunnuntai-työstä pitää saada järkevä korvaus ja työntekijöillä on oltava myös mahdollisuus lepoon. Aina välillä ihmisellä pitää olla kaksi peräkkäistä päivää vapaata, olkoon töissä millä alalla tahansa.

Tänään kävin vaateostoksilla kaupungilla. Paljon väkeä oli liikkeellä, joulunalusavaijaisia taidettiin viettää. Muutaman erikoisliikkeen ikkunoita kävin katselemassa, ne olivat kiinni. Minäkin kävin ikkunoiden takana vain tulevan suuren juhlapyhän vuoksi, lahjaostoksilla. Sesongin ulkopuolella minulle riittää paljon pienempi valikoima avoimia kauppoja.

Kansanedustaja mainitsi myös, että katolisissa maissa kaupat ovat kiinni sunnuntaisin, lepopyhä todella pyhitetään. Ei näin ole joka paikassa, aika monessa paikassa Keski-Euroopassa kaupat saavat pitää ovensa sunnuntaisin auki. Samoin on myös Aasiassa, Kiinassa ja Intiassa sunnuntai on monelle perheelle ainoa päivä, kun voidaan viettää yhteistä aikaa kaupungilla. Suomalaisittain perhe voisi ehkä viettää enemmän yhteistä aikaa kotona kuin kaupungilla, mutta voihan olla että mahdollisuus hoitaa osa ostoksista sunnuntaisinkin suo viikolla paremmin aikaa esimerkiksi yhteisillä päivällisille.

Tai sitten meidän pieni perheemme on vain poikkeusesimerkki tässäkin asiassa :)

Sitkeys voitti mystisyyden

Koneenvaihdon yhteydessä virittelin uudestaan Airport Expressinkin toimintaan. Kuinka ollakaan, se ei enää suostunut ottamaan kiinni wlaniin. Väen väkisin se loi vain oman Apple-verkkonsa ja jos halusin jakaa musiikkia verkon yli, minun piti vaihtaa internetskusta sisäverkkoon. Tylsää.

Ongelmana oli luultavasti käytettävä salaus. En voinut muuttaa sitä, koska työnantaja vaatii, että asetukset ovat tietyt. Käytin tuntikausia Applen tukisivujen surffailuun etsiäkseni sieltä ratkaisua, mutta mitään ei löytynyt. Loin jopa case reportin asiasta, mutta koska takuu oli mennyt jo reilu vuosi sitten, olisi tukipalvelu ollut maksullista.

Turhauduin. Aina välillä otin Expressin esiin ja yritin. Ei mitään. Eilen yritin uudestaan taas. Kokeilin salasanan laittoa pari kertaa ja buuttasin Expressin. Kone jäi hakemaan yhteyttä siihen, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, ja turhaan. Jätin Airport Utilityn vilkuttelemaan ja menin suutuksissani saunaan.

Tunti, pari myöhemmin vilkaisin konetta, ja kas! Airport oli kuitenkin löytynyt uusilla asetuksilla, oikeassa verkossa kiinni. Ei mitään käsitystä mitä tapahtui, mutta nyt se taas toimii. Olisi tietysti hyvä tietää mitä tapahtui, mutta logeihin yms. ei ole kertynyt mitään järkevää. Nyt se vaan taas toimii. Täytyyhän minun pystyä surffaamaan koneella netissä samalla, kun heitän musiikkia hifilaitteistolle!

Voi vide näitä vehkeitä...

Suomalaiskuskien nousu ja tuho

Se siitä sitten. Ei tarvitse F1:ssä jännittää suomalaiskuskien puolesta ensi kaudella. Edellisestä vastaavasta kaudesta onkin vierähtänyt jo yli 20 vuotta.

Räikkönen on metka kaveri. Mies on nopea niin halutessaan, mutta ongelmana on, että hän haluaa vain ajaa. Kymmenien miljoonien eurojen vuosipalkalla useat tallit eivät halua kaveria, joka ei spronsoritilaisuuksiin osallistu tai osallistuessaan näyttää koko kropallaan, ettei kiinnosta. Lisäksi mies on todellakin kiinnostunut vain ajamisesta, ei auton kehittämisestä yms. Jos auto ei ole hyvä heti harjoitusten jälkeen, Kimi toteaa helposti "katsotaan mitä keksitään", mutta sellaista raivopäistä halua hakea parempaa suoritusta ei Kimiltä nähdä. Vain jos auto toimii, mies on pitelemätön. Kimi haluaa kyllä voittaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, ensi kaudelta mies mitä ilmeisemmin vain hinnoitteli itsensä ulos. Ferrari maksaa Kimille palkan joka tapauksessa, jos hän olisi todella halunnut ajaa ensi vuonna, hän olisi voinut mennä alennushinnalla MacLarenille.

On sääli, että luultavasti toistaiseksi F1:ssä esiintyneiden suomalaisten joukosta parhaat rattimiehen lahjat omaava kaveri ei uraansa todennäköisesti radoilla enää jatka. Mies siirtynee huvittelemaan rallipoluille, missä julkisuuskin on toista luokkaa.

Ehkä kuitenkin Kimin uraratkaisua kummallisempaa on, jos Heikki Kovalainen todella jää ilman tallipaikkaa. Suomussalmen kuha on osoittautumassa vain kalaksi kuivilla radoilla, liian kiltiksi mieheksi taistelemaan oikeista pisteistä. F1:iin nousu vaatii paitsi oikeanlaista taustatukea, myös kunnianhimoa ja taistelutahtoa. Mihin Heikki ne kadotti?

Nyt mietityttää kannattaako MTV3:n maksukanavia lunastaa ensi vuodeksi. Vaihtaisinko ne johonkin toiseen kaapelikanavasettiin ja alkaisin tosissani seurata vaikka jalkapalloa? :D

Eteläinen kalastajakylämme

Helsingin metron putkirikko pisti vauhtia vanhoihin kalastajakylävitseihin, mutta todellisuudessa vitsit ovat olleet varmaan vähissä. Katastrofilta henkilövahinkomielessä säästyttiin, mutta aineelliset vahingot ovat varmasti mittavat.

Olen liikkunut paljon Helsingin kaupungin tunneleissa ja ihaillut sitä miten hienosti peruskalliota kaupungin alla on hyödynnetty tunneleissa. Tunnelit ovat laajat ja niillä on saatu hyvin piiloon kaupunkia rasittava kauttakulkuliikenne. Valitettavasti tunneleita tehtäessä on näemmä unohtunut huolehtia maanalaisen putkiston kunnosta. Vai miten muuten on selitettävissä kymmeniä vuosia vanhat putket joita on uusittu vain paikoin? Totta kai raitioliikenteen jatkuva tärinä (ja muu maailma siinä päällä) aiheuttaa putkiin vaurioita, sitä varten niitä pitäisi tavalla taikka toisella seurata jatkuvasti.

Nähdyn kaltaista vesionnettomuutta ei saa sattua tuollaisissa tiloissa. Ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Raha, joka on laitettu tunneleiden kaivamiseen on hukkaan heitettyä jos vesijohtoverkoston on samalla annettu vanheta lähelle laskennallista maksimi-ikäänsä.

Hienoa, jos sortumista ei kuitenkaan tapahdu vaan tilat saadaa kuivatettua. Alatasojen yrittäjiä käy sääliksi, kuka korvaa menetyt tulot? Sitä salaperäistä timanttiporamiestä tuskin saadaan kiinni, joka ylimääräiset reiät oli porannut...

Joogaa...

Kävin tänään parin viikon tauon jälkeen taas astanga-jooga -tunnilla. Tauko johtui työmatkoista ja ehkä pienestä kammosta joka jäi jumiintuneesta niskasta edellisellä kerralla. Tällä kertaa otin rauhallisemmin, tavallaan, mutta myös ihan ensimmäistä kertaa koko syksyn aikana käytin oikeaa kättäni kunnolla ja siis suoritin nojaamiset ja hypyt oikein. Käteen sattui, alkusarjasta jäi viimeinen toisto tekemättä, mutta loppuvaiheessa ei ranteessa tuntunut enää mitään.

Kropassa tuntuu siltä, että huolella on venytelty. Tein myös niskaseisontasarjan kokonaan kaikkine taaksetaivutuksineen, ainoastaan päälläseisonta jäi tekemättä. Olo oli silti hyvä ja energinenkin kun tulin kotiin. Toivottavasti olen samaa mieltä huomenna :D

Pakko todeta, että wii:llä harjoittelusta on ollut apua.

Uutta omenaa kehiin

No niin, kuukausien jahkailun jälkeen vihdoin toteutin suunnitelmani ja kävin Mac-kaupassa. Ensimmäisellä kerralla keskityin lähinnä päättämään haluanko 15" vai 13" Macin. Hintaero pelkän MacBookin ja Pro-mallin välillä oli sitä luokkaa, että päätin jo varhain ottaa Pro:n. Koneiden hypistely ja kokeilu kypsyi työmatkan aikana päätökseksi pitäytyä 13" mallissa. Perustelen sen koneen mukavalla koolla, se ei todellakaan vielä liikaa tilaa. 15" alkaa olla leveyttä jo sen verran, että pienempään tottuneet silmäni jotenkin pitivät sitä liian isona.

Joten viime torstaina sitten kävin kaupassa ja kannoin laatikon kotiin. Malliksi hahmottui siis alumiinikuorinen MacBook Pro 13", 2.53GHz Intel Core 2 Duo prosessoreilla ja 4GB muistilla. Kovalevy tässä mallissa on nyt sitten jo 250Gt. Opin tulemaan toimeen vaivaisella 160Gt:llä, eiköhän tämä hetkeksi riitä.

Osoitin minulle harvinaista mielenmalttia (!) ja pidin paketin kiinni koko torstai-illan. Sen sijaan suoritin täydellisen varmuuskopioinnin vanhalta valkoiselta MacBookilta, Time Machinea käyttäen. Siihen meni aikaa koko ilta.

Seuraavana aamuna tyrkkäsin johdot uuteen koneeseen (ai kun se oli kaunis) ja Time Machine:lla täytetyn ulkoisen kovalevyn kiinni. Koneeseen virta ja hetken päästä se kyselikin haluanko palauttaa vanhat tiedot. No halusinhan minä. Aikansa ruksuteltuaan, tuohon meni oikeasti varmaan 30-45 minuuttia, uusi lumileopardi viimein käynnistyi. Ja hienolta näytti. Näyttö oli kirkas ja selkeä, varsinkin jos vertasin vanhan kanssa vierekkäin, uuden kuva näyttää minusta paremmalta. Ja se hiljaisuus! Kone ei pidä mitään ääntä.

Kaikki toimi jouhevasti, ei mitään ongelmia. Verkkoon hyppäsin toki ilman sen suurempaa dramatiikkaa, vain ohjelmistot olivat hieman uudistuneet. Ainoa pettymys tässä out of the box -kokemuksessa oli Canonin monitoimikoneen Pixma MP620 asennus. Se ei todellakaan mennyt heittämällä. Tappelin asian kanssa koko viikonlopun, vasta sunnuntai-aamuna löysin oikeat ohjeet netistä. Canon ei ole viitsinyt päivitellä ajureitaan kovin nopeasti uudelle lumileopardille ja koska haluan käyttää tulostinta nimenomaan verkon kautta, en USB:llä, asentaminen vaati vähän enemmän osaamista. Onnistuihan se lopulta, mutta olipahan taas tappelu.

Käyttökokemuksia... joka kerta, kun alan käyttää konetta, otan kellon pois. Minulla on jotenkin sellainen tunne, että se naarmuttaa muuten alumiinikuorta. Toiminto on melkein vaistonvarainen, metallirannekkeinen kello konetta vasten ei tunnu lainkaan hyvältä idealta. En kyllä huomannut vanhassa koneessa mitään erityisiä jälkiä kellosta. Ehkä olen vain ylivarovainen. Kyllähän konenekin mukana tuli pieni pyyhe jolla kiillotella pintaa :). Trackpadin uusiin ominaisuuksiin en ole vielä tottunut. Olen ollut muutenkin epäortodoksinen mac-käyttäjä, sillä olen käyttänyt erillistä hiirtä, ihan tavallista Logitechin matkahiirtä Mighty Mousen sijaan aiemminkin. Trackpadin zoomit ja muut vaikuttivat kyllä ihan hyviltä ideoilta, mutta käteni eksyy silti irtohiireen kuin tahtomattaan....

Muutoin olen tyytyväinen. Kone on hiljainen, näyttö hyvä ja taustavalaistu näppäimistö LOISTAVA. Hinta oli suolainen, todellakin, mutta jos kone kestää käytössäni kolme ja puoli vuotta, on se ihan vertailukelpoinen PC-koneisiin nähden. Niin ja luonnollisesti kaikki kamerat, iPodit ja muut toimivat nikottelematta uuden koneen kanssa. Vain tulostin jupisteli.