Urheilua

Tällä viikolla olen ollut erityisen urheilullinen. Juoksin maanantai- ja keskiviikkoaamuina Jasun kanssa 6.5km:n lenkin, ja ihan hyvältä tuntui. Välipäivinä tein punttitreeniä. Tänään, kun oli vapaapäivä, kävin pelaamassa puolikkaan kierroksen golfia, toisen kerran oikealla kentällä tänä vuonna.

Sää tänään oli mielenkiintoinen. Pari ekaa väylää meni normikelissä, mutta kolmannella alkoi jo sade ja puolivälissä ukosti ihan kunnolla. Meidän piti jäädä Messukylän kuutosväylän alussa odottelemaan pahimman ohimenoa. Kenttä tyhjeni nopeasti pelaajista ja pelasimmekin kierroksen loppuun ainoina pelaajina.

Kierros oli vähän kaksijakoinen. Positiivisia asioita jäi mieleen heti kaksi, aloitukset draiverilla lähtivät ekaa väylää lukuunottamatta ihan ok, ei puihin tai metsään ja muutaman kerran ihan nappiinkin. Lisäksi lopputuloksena tasoitus putosi pari pykälää. Mutta muutama väylä meni kyllä niin pieleen kuin voi mennä. Lisää harjoittelua...

Onnittelin loppuvaiheessa itseäni hyvistä vaateostoksista. Teknisten vaatteiden ansioista rankkakaan sade ei kastellut kuin lippalakkini, joka on tuikitavallinen. Takki ja housut pitivät hienosti vettä, jopa Craftin juoksupuvun takki, jonka olin pukenut päälleni ihan vain sen ohuuden ja keveyden vuoksi. Kengät toki lopulta kastuivat, nahkaiset kuin ovat ja ilman mitään hienouksia. Muutenkin uudet kengät ovat haussa, nuo Adidaksen edulliset tarjouskengät eivät ole edes puolikkaalla kierroksella enää loppuvaiheessa kovin miellyttävät jalassa, vaan tuppaavat hankaamaan.

Golf on pukeutumislaji :D

Viheriöillä

Bägi alkaa olla kasassa. Hommasin Cobran FP -sarjan rautasetin grafiittivarsilla. Varsin hienon näköiset ne ovat, ja sopivat toki myös saman merkkiseen bägiini ja hybridiin + draiveriin :).

Tuntumaa piti mennä heti eilen ottamaan rangelle ja vihdoin sain golf-kauden auki myös ulkoilmassa! Harjoittelun jälkeen kiersimme par 3:sta S:n ja A:n kanssa. Harjoittelu ei sujunut hyvin, oli vaikea taas muistella koutsin antamia ohjeita svingikurssilla, mutta onnistumisiakin tuli. Ennen kaikkea draiverilla pääsin vetämään ekaa kertaa ulkoilmassa.

Kierros ei ollut mikään loistava, mutta tulipahan tuntumaa uusiin mailoihin. Ja vakuutettua itselleni, että täyssetin (siis 5-9) ostaminen oli hyvä ratkaisu. Rautalyöntieni pituus on kasvanut niin paljon, että tarvitsen ne välimailatkin, ja 8:a ja 6:sta tuli käytettyä par3:n lyhyillä väylillä.

Mukavaa oli pelata pitkästä aikaa ulkona. Väylät olivat enimmäkseen Messukylässä kunnossa, mitä nyt ne muutamat yleensäkin märät olivat märkiä myös nyt. Viheriöt olivat pikkuisen liian hiekkaisia mikä vaikutti välillä puttilinjoihin (seliseli), mutta par3 on harjoittelua varten... Kun vain nyt saisin järjestettyä tälle(kin) harrastukselle aikaa riittävästi...

F1 kausi ratkennut, vai ratkesiko sittenkään?

Jahas. Eipä tarvinnut sunnuntainakaan seurata F1-kisaa loppuun. Räikkösen ja Kovalaisen surkeat aika-ajot näyttivät vaihtuvan ihan kelpo suorituksiksi loistavan lähdön ansiosta, mutta onneksi luotettavuuspeikot astuivat taas kehiin ja vehkeet hajosivat.

Helppo veikkaus nyt olisi, että Jenson Button, jo entiseksi lupaukseksi tuomittu, vie maailmanmestaruuden. Tältä todellakin näyttää, kalusto on vakuuttava ja mies on itseluottamusta täynnä.

Mutta kausi on silti pitkä. Ongelmiakin tulee ja Jensonin on niistäkin selvittävä. Lisäksi Brawn GP -tallin sisällä ei kaikki ole hyvin. Rubens Barrichello on urallaan ollut tarpeeksi kauan kakkoskuski eikä taivu moiseen asetelmaan enää. Ennustakin, että jos Brawn GP johonkin kaatuu, niin se kaatuu sisäisiin ongelmiin. Muistellaanpa hetki McLarenia kaudella 2007 ja tapahtumia akselilla Lewis Hamilton ja Fernando Alonso....

Väistämättömyyden kohtaaminen

Nyt se on tapahtunut. Väistämätön on nyt tapahtunut. Suomen jääkiekkomaajoukkue on piessyt USA:n 2000-luvulla niin monta kertaa, ja vielä kaksi kertaa peräkkäin MM-kisojen kuolemanpelissä, että asian täytyi joskus kääntyä toisin päin.

Minusta joukkueen matka katkesi Valko-Venäjälle kärsittyyn tappioon. Edellisenä päivänä pelasimme tasan varsinaisella peliajalla Slovakian kanssa, jonka peli perustui pääasiassa oman siniviivan sumputukseen viidellä miehellä. Siihen Suomen joukkue ei löytänyt ratkaisua peliajalla. Valko-Venäjä hoito homman samalla tavalla, mutta lisurina vielä ennätysnopea maali Suomen verkkoon. Toista tappiota samalla pelitekniikalla ei olisi saanut ottaa, lääkkeet oman pelin pelaamiseen olisi pitänyt löytää. Siinä mielessä en ymmärrä Suomen joukkueen joidenkin pelaajien puheita "tosipelien" alkamisesta vasta Kanada-pelissä, kun edellisessä otteluissa tuli tappio ja jatko-aikavoitto.

USA-pelissä oli puolitoista erää hyvää kiekkoa. Se perisynti, vastustajan maalivahdin sankariviitan asettelu, tuli toki tehtyä, mutta silti Suomi pelasi omaa peliä. Jokin käsittämätön munaus kuitenkin pelaajien päässä tapahtui, kun yhtä turhaa jäähyä seurasi kaksi peräjälkeen.

Rinne pelasi turnauksen parhaan pelinsä. Tehdyt maalit eivät olleet maalivahdin vika ja mies teki monta hyvää torjuntaa. Kaikenkaikkiaan porukka pelasi hienosti ja mallikelpoista kiekkoa, mutta kaverit olivat vaan parempia. Tällä kertaa.

Hyvää antia oli myös se, että katsoin pelin pubissa ulkomaalaisten työkavereiden kanssa. Ehkä sekin auttoi hillitsemään tappion aiheuttamaa mielipahaa... :)