Sivut

torstaina, syyskuuta 20, 2007

Koiran karvoista ja niihin katselemisesta

Tiistaina koitti suuri hetki, meidän pieni nappula jätti lapsuuden trimmaajan pöydälle (ja lattialle), kääpiösnautserin eka nypintä suoritettiin Hattulassa eikä aikaa mennyt kuin reilu kolme tuntia :).

Ei kyllä sovi heikkohermoiselle koiranomistajalle nyppimisen katsominen. Pieni koira ei tiennyt mistä on kyse ja jotkut kohdat kropassa ovat oikeasti tosi arkoja. Siinä oli omistajalla välillä tekemistä, että sai ääneensä auktoriteettiä, kun käski pentua olemaan paikoillaan.

Joka tapauksesta perheen pikku silmäterästä tuli nyt ihan snautserin näköinen, hieno koira. Kyllä se kuitenkin taitaa olla niin, että karvat koiran tekevät vai miten ne sanonnut nyt taas menivät :).

Koirankin olo helpotti, turkki keveni ja ennen kaikkea saatiin ne karvat pois korvista... Oli mukava lenkkeillä iloisen ja pirteän koiran kanssa kauniissa syysmaisemassa. Pyhäjärven rannalla Jasu innostui jopa pikkuisen poseeraamaan ja sain kuvankin otettua.

Eilen päättyi myös pentukoulutus, jossa Jasun kanssa olimme. Valitettevasti koiran juoksuaika aiheutti tauon koulutukseen. Ehdimme olla mukana alussa ja taas viimeisellä viikolla. Koulutus oli kaksi kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan ja se oli mielestäni sopivasti. Tietysti harjoittelua ei siinä ehtinyt tehdä, mutta ideana olikin harjoitella kotona ja taas seuraavalla kerralla esittää mitä on opittu. Minun kaltaiselle aloittelijakoiranomistaja/kouluttajalle etua oli lähinnä kouluttajan rohkaisevista sanoista ja siitä, että näin miten suurin piirtein saman ikäiset pennut käyttäytyivät ja mitä ne osasivat. Oma koira tuntuikin yllättäen melko fiksulta ja kohtuullisesti käyttäytyvältä. Vaan pitkä on matka tottelevaisuuskisoihin tms.

Itse asiassa, koiraa hankittaessa, ei olisi tullut mieleenikään, että harkitsisin mitään näyttelyitä ja koulutuskilpailuja. Näyttelyitä vieroksun edelleen, jotenkin ringissä juokseminen ei tunnu omalta jutulta. Samaten minusta tuntuu oudolta koiran arvostelu ihan jokaisen persoonallisuuden perusteella, kuten nyt meidän koiran häntä, joka "rentona" yläasennossa on käyrä. Se on siis epätäydellinen. Tulee missikisat mieleen...

Koulutus sen sijaan tuntuu mielekkäämmältä. Kyllä koiran pitää tietyt perusjutut osata vaikkei nyt ihan postia osaisikaan hakea tai sixpäckiä noutaa lähikaupasta... Siinä muuten olisikin ideaa...