Talvinautintoja

Eilen pakkanen vihdoin laski ja Lemiltä palattuamme menimme hiihtämään Pyynikille iltalenkin. Oli mahtava keli hiihdellä lumisessa maisemassa kuuran koristaessa puita. Nyt vasta Pyynikin ylälenkki tunturimaisemalta näyttikin!

Tänään kävimme samaisella ladulla myös. Minua väsytti melko lailla, söin töiden jälkeen ja jäin sohvalle katselemaan Neiti Marplea ja melkein nukahdin siihen. Väsymys oli ankara, mutta onneksi sain itsestäni sen verran irti, että voitelin sukset, puin päälle ja lähdin hiihtämään. Hiihto teki hyvää, hiihdin kaksi kierrosta eli kuutisen kilometria reippaaseen vauhtiin ja takaisin palatessani olin juuri sopivasti väsynyt, en lopussa, vaan pirteä. Oman kunnon mukaan tehty lenkki on hyvä tapa piristyä, jos olisin vielä hiihtänyt lisää, olisin varmasti ollut yliväsynyt palatessani. Nytkin oudokseltaan mäkien ylösvetäminen pertsallakin tuntuu reisissä, käsistä kun ei ole paljon apua. Oikea käsi puutuu tunnottomaksi heti kun siihen yhtään nojaudun :(

Hienoa pakkasen laskussa on myös se, että koirasta on kiva taas ulkoilla. Voi kuinka se kärsi Lemillä viikonloppuna, hinku ulos oli kova, mutta -23 astetta pakkasta oli liikaa. Valitettavasti nyt mittari näyttää vain -1 astetta, toivottavasti pakkanen kuitenkin pysyy. En ole itse mikään suojasään hiihtäjä, liisterivoitelu ei ole minun juttunut.

Hiihtokauden avaus

Vihdoin sain itsestäni sen verran irti, että kävin avaamassa hiihtokauden Pyynikin laduilla. Keli oli hieno, maastossa paljon lunta, puut lumiset ja luisto ihan ok (pelkkä perinteinen latu oli ajettu). Kun laskettelin menemään Pyhäjärven puoleista reunaa, lumisten puiden keskellä hiljaisuudessa ja Pyhäjärven lumisen pinnan vain siintäessä puiden välissä, oli kuin tuntureilla olisi hiihdellyt. Mahtava keli, vain reilu 5 astetta pakkasta. Tästä on hyvä jatkaa!