Lisää golffia (ja vähän muutakin)

Tänä aamuna herätyskello soi lomasta huolimatta ja lähdin juoksulenkille aamutuimaan 07:30, aamiaisen jälkeen. S vei koiran ulos, aamulla oli pikkukoiralle liian kuuma juosta. Vedin normaalin reilun 6 kilsan lenkin, parin viikon tauon jälkeen oli taas nihkeätä. Mutta tuntui hyvältä hikoilla ihan muustakin kuin helteestä.

Lenkin jälkeen jugurttia naamaan ja suuntasimme golf-kentälle yhdeksän jälkeen. Puolikas kierros oli tänään parempi kuin eilen, mutta hyvä aloitus tyssäsi parilla reiällä tapahtuneeseen pelin sekoamiseen. En tiedä mikä tuli, mutta heti aloitus meni pieleen. Lopputulos oli kohtuullinen, tasoituksen pintaan pisteitä, mutta parempaankin oli eväitä.

Katsotaan ehditäänkö huomenna golffaamaan, ehkä olisi syytä, sillä nämä säät eivät jatku loputtomasti.

Sellainen penkkiurheilijakommentti, miten ihmeessä pääsi käymään niin ettei Wimbledon tennisturnausta näytetä Suomen televiossa? Siis se on se turnaus, jonka minäkin olen katsonut aina, muistan lähetyksiä 90-luvun alusta (jolloin pelasin itsekin tennistä). Ja nyt se ei ole lainkaan suomalaisessa televisioinnissa. Henmetti, minä sentään maksan tv-lupani ja maksukanavani!

Polttaa jo

Tänäänkin suunnattiin aamusella golf-väylille. Aloitettiin puolikas kierros 10:30, ja silloin oli jo polttavan kuuma. Kierrokseen meni 1h 50 m, lähinnä aikaa kului palloja etsiessä. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja sai kyllä meidät hikoilemaan. Ja poltti pohkeeni.

Juuri kun viimeisen väylän tiiauspaikalle astellessani ajattelin, että tämä oli huonoin golf kierros "niin kuin 4eva", niin enkös tintannut draiverilla niin kauniin aloituslyönnin piikkisuorana keskellä väylää ettei moista ole hetkeen nähty! Ja kakkoslyönnillä tulinkin 15 m päähän greenistä, se jäi vähän vajaaksi. Päivän eka chippi joka meni sinne minne tähtäsin, par-putti 15 cm päähän kupista. Ironista. Joten sen sijaan, että olisin haudannut bägin jonnekin syvälle, laitoin sen nätisti varastoon odottamaan huomisaamua. Jos sää sallii (ja pohkeissa on nahkaa), niin kenttä kutsuu taas.

Mutta on se golf vaan jännä laji. Siinä oppii koko ajan jotain uutta, erityisesti itsestään. Ja jos pelaa useinkin samojen kavereiden kanssa, alkaa oppia heistäkin sellaisia puolia mitä ei muuten tulisi esiin. Kun alkaa omia reaktioitaan ymmärtää ja pystyä myös käsittelemään (ja ennen kaikkea nollaamaan), homma sujuu jotenkuten. Minua luulisi kilpailuhenkiseksi, mutta ymmärsin jo aikaa sitten, että golfissa suurin vastustajani katsoo peilistä.

Kesän määritelmä

Aamulla oli lämmintä 22 astetta, kun menin koiran kanssa ulos lenkille vartin yli kahdeksan. Ilma oli leppeä, mutta enteile kuumaa päivää. Lenkin jälkeen suuntasimme golf-viheriöille, kiersimme par-3 kentän harjoittelun merkeissä, parin viikon tauko näkyi taas lyönneissä. Lopussa ne osuivat jo kohdalleen (greenille siis), eikä kierros ollut kovin hikinen.

Mutta kierroksen aikana, kun katselin sinisen kirkasta taivaanrantaa ja rauhallisesti pelasin eteenpäin, tajusin että nyt todella on kesä. Ja hienointa tässä kohtaa lomassa on se, ettei ole kiire minnekään. Siis ei mitään erityistä aikataulua tässä päivässä, ei suoritusta joka pitää tehdä, ei mitään. Nautiskelin fiiliksestä koko lopun kierroksen. Minusta tuntuu, että viimeksi on ollut yhtä kiireetön hetki joskus helmikuussa talvilomalla, kun olimme uusissa talvimaisemissa eikä mitään erityistä ollut mietittynä.

Duuni on sellaista, jossa kiire on tapa, aina ollaan myöhässä ja koko ajan pitää suorittaa, tai huolehtia että muut suorittavat. Sitten on projekti, joka kyllä nollaa pään muuten, mutta on sekin täynnä aikataulua ja järjestelyjä. Kaipaan välillä sitä tunnetta, kun minun ei tarvitse säätää, suunnitella eikä aikatauluttaa mitään. Edes päivän ajan.

Mieletön fiilis tämän päivän jälkeen. Tällä tunteella jaksaa taas.

Rock on Ratina!

Ratina rokkasi eilen oikein kunnolla. 30 000 ihmistä oli mahdutettu stadionille katsomaan kuin Bruce Springsteen ja E Street Band vetivät melkein kolmetuntisen keikan. Keikka oli hyvä, pappa Bruce oli hyvässä vedossa ja pirteä, osasi ottaa yleisönsä. Vaikka soitto ei olekaan maagista ja biisit aika samankaltaisia, mitä pitkä setti vain korosti, niin live-esiintyjänä bändi on mainio. Konsertissa oli hyvä fiilis ja esiintymistä katseli mielellään. Toki monta hyvää biisiä jäi pois, koska uudelta albumilta piti soitella kappaleita, mutta muuten se menetteli. En itse pitänyt tuosta uudesta Working on a dream -levystä niin paljon. Mieleenpainuvinta siinä on ollut Outlaw Pete, josta pidän vain koska lännenhenkiset biisit nyt vain sattuvat olemaan heikkouteni. Kyseinen biisi on niin draamaa täynnä, että se on varmasti tehty kieli poskessa.

Rahoilleen sai keikalla totisesti vastinetta! Bändi soitti tosiaankin melkein kolme tuntia, ei isompia taukoja yleisön kosiskelua lukuunottamatta. Parasta settiä veti kyllä Jay Weinberg, joka paikkasi isäänsä. Nuori mies oli selkeästi jännittynyt, mutta soitti rumpuja todella hyvin. Tsekkasin kaverin taustoja nopeasti ja mielenkiintoista kyllä, wikipedia väittää hänen olevan itseopiskellut rumpali ja soittaneen vasta 4-5 vuotta. Ja tämä kiertue Brucen kanssa on varmasti nuoren miehen uran toistaiseksi suurin, joten ei huonompi aloitus ollenkaan!

Juoksemisen iloa

Tehtiin Jasun kanssa taas hyvä aamulenkki, tosin vain 5 kilsaa. En viitsinyt enempää juosta koska koira oli edellisenä päivänä aika poikki helteen vuoksi. Aamulla sillä kyllä riitti virtaa ja halua kyllä juosta.

Ilahduttavaa on, että tuo reilu 5 kilsaa menee ihan kepeästi, ei niin sanotusti tunnu missään. Jos säät sallivat, koetan juosta loppuviikosta taas pisemmän lenkin, 7-8 kilometriä. Ilmeisesti säätila jäähtyy, joten Jasukin jaksaa paremmin.

Kesä!

Hieno aloitus kesälle toukokuun viimeisenä viikonloppuna! Hellettä sekä lauantaina että sunnuntaina. Itse tuli vietettyä viikonloppua Projektin parissa, mutta esimerkiksi ylioppilasjuhlia oli varmasti mukava vietellä. Kaunis sää jatkui ainakin maanantaiaamuun, perinteiseen tapaan nyt kerää jo pilviä.

Sopii toivoa, ettei viikonlopun lämpimät säät jääneet lämpöennätykseksi ja ainoiksi tälle kesälle.

Projektin johdosta oli keskivartalo sen verran väsynyt tänä aamuna, että juoksulenkki jäi väliin. Harkitsen sitä huomisaamuna uudelleen, vaikka huomenna onkin ohjelmassa myös konsertti Ratinassa.