Mikä supersankari minä olisin?

Your results:
You are Superman

Superman 95% Green Lantern 80% Iron Man 65% Spider-Man 65% Hulk 55% Robin 52% Supergirl 50% The Flash 50% Batman 50% Catwoman 45% Wonder Woman 40%

You are mild-mannered, good, strong and you love to help others.

Click here to take the Superhero Personality Quiz

(Työ)elämä ilman kannettavaa tietokonetta

Olen viettänyt viimeisen viikon toimistotyöntekijänä ilman kannettavaa tietokonetta. Lisäksi ainoa käytössäni ollut tietokone on 90-luvulla valmistettu, joskus kannettavanakin toiminut, mutta nyt akkukesto oli niin alhainen, että koneen oli oltava telakassa koko ajan.

Lyhyesti sanottuna, hajotin työkoneeni kovalevyn, minulla ei ollut varmuuskopioita kuin puolen vuoden takaa ja varakoneita ei löytynyt. Koko juttu oli yhteensattumusten summa joka huipentui koneen hajoamiseen.

Olen yleensä orjallisesti ottanut varmuuskopiot. Koneessani on toiminut "firman" puolesta ohjelmisto, jolla 1Gt:n edestä tavaraa synkronoidaan säännöllisesti verkkolevylle, josta taas on varmuuskopiot. Koska olen ollut varovainen, ja varmuuskopioitavaa tavaraa on enemmän kuin 1Gt, meilit mukaanlukien siis, olen polttanut säännöllisesti meiliboksini ja työtiedostot DVD-levyille USB-liitäntäisen DVD-aseman kanssa. Homma on toiminut hyvin.

Edellisen varmuuskopion otin kesäkuussa ennen työmatkaa. Palasin sieltä juuri ennen juhannusta toimistolle, lähinnä kävin vain synkronoimassa tiedostot myös verkkolevylle ja sammutin valot työhuoneesta viideksi viikoksi. Palasin siis elokuun alussa töihin. En tehnyt varmuuskopioita tuolloin uudestaan, koska mikäänhän ei ollut muuttunut, lukuunottamatta niitä reilua tuhatta sähköpostia jotka minulla oli inboksissa.

Elokuussa oli vähän kiirusta, samoin syyskuussa. Käsittelin suurimman osan loman aikana tulleista posteista, mutta se viesti, jossa kerrottiin, että verkkolevyllä sijaitseva kotihakemistoni siirtyy uudelle palvelimelle ja että minun pitää käsin muuttaa synkronointi tapahtumaan sinne, jäi lukematta.

Suunnittelin syyskuussa uusien varmuuskopiointien ottamista, mutta minulle tuli yllättäen tieto, että koko osastoni muuttaa tilapäistoimistoon odottamaan uuden toimistotilan muutosten valmistumista. Meidän oli määrä pakata vain välttämättömin mukaan, loput menisivät varastoon. Otin mukaani vain tulostimeni ja kannettavan koneen telakan sekä näytön. Pakkasin DVD-aseman varastoon.

Muutaman viikon oleilu venähti viideksi viikoksi, hoksasin jossain vaiheessa lokakuuta, että varmuuskopiot pitäisi ottaa, mutta kun se asema on siellä jossain. Päätin ottaa heti muuton jälkeen. Maanantaina 29.10. menin hyvissä ajoin kahdeksalta uuteen toimistoon. Käynnistin koneen ja valmistauduin yhdeksän palaveriin, purin vain vähän tavaroita pois tieltä.

Heti palaverin alussa koneeni kiukutteli enkä päässyt verkkoon. Jouduin delegoimaan materiaalin näyttämisen verkon yli kahteen muuhun maahan toisille samalla, kun tuloksetta yritin käynnistää konettani uudelleen. Pari käynnistysyritystä johti Windows XP:n suojattuun tilaan käynnistymiseen, viimeinen ei enää mennyt siihenkään. "Operating system not found".

Olen toisaalta ylpeä käytöksestäni tuossa palaverissa. Suurin osa ihmisistä ei huomannut, että koneeni ei koskaan käynnistynyt uudelleen, vaikka olen äkkipikaisuudesta tunnettu. Itse asiassa moni hämmästeli asiaa jälkikäteen, paikalla olleet toimivat todistajana monessa keskustelussa myöhemmin, todistaen siis, että en löynyt konettani enkä heittänyt sitä seinään.

Palaverin jälkeen kiikutin koneen mikrotukeen. Sieltä sain vain ymmärrystä. Kovalevy oli hajonnut. Paniikissa purin loput tavarani ja etsin varmuuskopiointilevyt. Niissä viimeisessä luki kesäkuun alun päiväys. Lainakonetta ei löytynyt mistään, kunnes kaivoin vanhojen, muutossa jälkeen jätettyjen rojujen kasaa ja löysin sieltä ThinkPad T21-mallisen koneen ja sen telakan. Kone käynnistyi, 15 minuutin kulutta pääsin verkkoon ja näin verkkolevylläni lohduttomat päiväykset: viimeisimmät tiedostot olivat kesäkuun 21. päivältä. Synkronointi tuon jälkeen oli järjestelmällisesti epäonnistunut, ohjelmisto oli kertonut siitä mikroskooppisen pienellä, punaiseksi muuttuneella ikonilla, työkalurivin alareunassa.

Olin maanantaina niin järkyttynyt, etten pystynyt toimimaan koneen suhteen sen enempää. Lähes puolen vuoden työ hukassa. Pahinta todella oli, että johtuen firman tämän hetkisestä tilasta fuusiossa ei suurinta osaa tiedostoista todella ole aina talletettu erilaisiin dokumenttien hallintajärjestelmiin. Lisäksi olin aina pedantisti järjestänyt sähköpostinit omiin kansioihin kovalevylle, joten inboksini oli täysin tyhjä vanhoista posteista.

Tiistaina tilasin uuden koneen ja toimitin vanhan kovalevyn mikrotuelle tutkittavaksi lisää. Keskiviikkona sieltä palattiin ja kerrottiin, etteivät he pysty tekemään mitään. Kovalevy lähetettiin Norjaan Ibasille analysoitavaksi. Odottelen tietoa ensi viikolla siitä, voiko mitään tehdä asialle.

Koko viikon luin sähköposteja paitsi T21 koneen avulla Microsoftin webaccessin kautta tai E90-kommunikaattorilla. Palavereissa minulla oli mukanani vain vihko, en voinut näyttää esityksiä tms., mtta eipä minulla niitä tallessa enää olekaan. Kaiken kaikkiaan jotenkin tuntui, että aikaa oli enemmän. Keskityin palavereissa pelkkään asiaan ja muun ajan tein sitä mitä minun itse asiassa työkseni pitääkin tehdä, keskustelin ihmisten kanssa ja järjestin asioita siten. Isoin ongelma oikeastaan koneettomuudesta oli se, että niitä vanhoja tiedostoja, sovittuja asioita ja tehtyjä esityksiä, ei ollut tallessa enkä voinut niitä käyttää. Kaikki piti ikäänkuin rakentaa tyhjästä uudestaan.

Uusi kone on luvattu maanantaiksi. Mielenkiinnolla odotan Ibasin vastausta kovalevyn analysoinnista, jotenkin vielä osa minusta elättelee toivoa, että tavarat olisivat ainakin osittain pelastettavissa. Kotona teen nyt varmuuskopioita digikuvista ja musiikista mitä kovalevyillä on. Jatkon kannalta olen myös varautunut, ostin uuden USB-kovalevyn jolle alan synkronoida työtiedostoni myös (ja lukita sen muuten aina kaappiin). Nähtävästi pitää aina sattua jotain, jotta muistaa varmuuskopioinnin tärkeyden.